Aurinko pilkistää mutta mieli on vähän maassa.

Olen onneksi siskon luona. Eilen tuli iltapäivällä surullinen puhelu. Isä on lähtemässä äidin luokse. Heti puhelun jälkeen lähdin kohti Hyrylää ja vietinkin isän vuoteen vierellä loppu päivän. Illalla siskotuli kanssa ja sitten yhdessä vietimme aikaa kuunelle ja jutellen isän vierellä. Oli myös ihana nähä setääni joka kanssa kävi sanomassa isälle hyvästit. Viellä ei ole tullu soittoa että lopullinen lähteminen olisi tapahtunut, mutta isän hengitys olis sen verran pinnallista että ei varmaan enään kovinkaan kauaa siihen mene. Nyt ei einään puhuta koinvaan monesta vuorokaudesta tai edes tunnista. Tuntui hyvältä olla isän luona niin pitkään että sain jättää kaikessa rauhassa hyvästit ja toivottaa hyvää matkaa ja vain olla hänen luonaan. Nyt on myös hyvä etten ole yksin kotona vaan olen täällä siskon luonna. He auttavat minua selviämään tästä raskaasta ajasta.