17 9 2008

Petasin oman sänkyni tänä aamuna pitkästä aikaa. Se näytti todella ihanalta. Ja myös kun tulin asioilta tänään iltapäivällä näytti todella upealta. Samoin kuin tämä olohuoneen puoli. Oli ihana tulla melkein siistiin kotiin. Huomaa sana koti. Tämä asunto alkaa vähitellen tuntua minun kodilta. Ennen se oli paikka jossa vain oleskelin. Mutta nyt vähitellen alkaa vähitellen siltä että tämä paikka on minun kotini sittenkin. Voin tehdä täällä ihan mitä vain ja kalustaa ihan millä tavalla vain. Kukaan ei tule sanomaan mitään siitä millaiseksi järjestän huone kalut. Siitä on todella pitkä aika kun jokin paikka on tuntunut kodilta. Vähitellen myös on tuntunut siltä että voisin asua täällä paljon pitempääkin. Ettei minun sittenkään kannata muuttaa minnekään. Voisin istuttaa tuohon ikkunan alle kukkia. No noita ajatuksia pitää vielä jalostaa ennen kuin teen mitään päätöksiä.

Ostin tänään törkeen kallista kahvia. Mutta se maistuu todella upealta. Se on kofenitonta kahvia ja vielä tippa sellaista. Kaivoin varastosta minun kahvin keittimen ja olen nyt melkein juonut kaksi mukillista sitä. Siis kannatti ostaa melkein kuusi euroa maksavaa kahvia. No en ainakaan osta sillä rahalla sitten mitään makeata.

Olen vähän suunnitellut kampaamossa käyntiä perjantaina. Se voisi olla ihan ajankohtaista kun nuo minun haiveneni on kasvanut sellaiseen kuntoon ettei niitä saa itse mitenkään kunnolla kuntoon. En olekaan käynyt kampaajalle sitten vuosi sitten kesän.

Nyt kun sitten vain muistaisin huomen aamulla soittaa Railalle niin voisin ehkä saada rahat siihen leikkaukseen.